Kuvaus
Luterilaiset tunnustuskirjat ovat Raamatun jälkeen kirkon toiseksi tärkein kristillisen opin lähde.
Luterilaisen kirkon tunnustus muotoutui Saksassa 1530-1580 välisenä aikana. Pohjoismaissa Tanskan ja Norjan kirkot omaksuivat tunnustuspohjaansa vain Augsburgin tunnustuksen ja Lutherin katekismukset. Ruotsi-Suomessa tunnustuspohjaksi muotoutui koko Yksimielisyyden kirja (lat. Liber concordiae, saks. Konkordienbuch) eli vuonna 1580 hyväksytty evankelis-luterilaisten tunnustuskirjojen kokonaisuus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusperustaan kuuluu koko luterilaisten tunnustuskirjojen kokonaisuus. Tunnustuskirjoissa ilmastaan luterilaiset perusvakaumukset siitä, mistä Raamattuun perustuvassa kristillisessä uskossa on kysymys.
Tunnustuskirjojen kokonaisuus käsittää
– kolme vanhan kirkon uskontunnustusta,
– Augsburgin tunnustuksen,
– Augsburgin tunnustuksen puolustuksen,
– Lutherin Vähä ja Iso Katekismukset,
– Schmalkaldenin opinkohdat
– Paavin valta ja johtoasema -kirjoituksen, joka kuuluu Augsburgin tunnustukseen sekä Yksimielisyyden ohje.
