Kuvaus
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomea puolusti taistellen tai erilaisissa tehtävissä yli puoli miljoonaa miestä. Suomen armeijan ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim päätti, että taistelukentällä osoitettu urhoollisuus oli voitava palkita korkealla kunniamerkillä, riippumatta sotilasarvosta. Välirauhan aikana annettiinkin uusi asetus.
Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimien sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.
Suomalaisista sotasankareista on Mannerheim-ristin ritareita 191. Ensimmäisen ritarin kunnian sai jääkärieversti Ernst Ruben Lagus. Hänen jälkeensä ritarin risti ojennettiin sotamiehille ja kenraaleille, nostoväkeen kuuluneille ja aktiiviupseereille, työmiehille ja korkeasti koulutetuille. Ritareihin kuuluivat mm. ensimmäisenä ritarimerkin saanut sotamies, panssarintorjuja Vilho Rättö, isänmaallinen eversti Adolf Ehrnrooth, sissiluutnantti Lauri Törni, vaikeneva kenraali A.F. Airo, inkeriläinen ylikersantti Mikko Pöllä ja kaukopartioluutnantti Olavi Alakulppi. Nuorin Mannerheim-ristin ritareista oli nimityshetkellä vain 19-vuotias.
Kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritareita ovat kenraalimajuri Aaro Pajari, eversti Martti Aho sekä hävittäjälentäjät, lentomestari Eino Juutilainen ja kapteeni Hans Wind. Kaksi sotilasta on nimitetty 1. luokan Mannerheim-ristin ritareiksi, sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs.
Mannerheim-ristin ritarit ovat kunniakas rivistö isänmaansa puolesta taistelleita miehiä, jotka edustavat suomalaisia sotilaita parhaimmillaan.